AINO HAGNER

Jämsänkoski-sarja

Leivän syrjään kansi.jpg

Jämsänkoski-sarjan kuudes osa 
Leivän syrjään on ilmestynyt! 

Aino Hagnerin Jämsänkoski-sarja kertoo elämästä Petäjävedellä, Koskenpään kylissä, Jämsänkosken tehdastaajamassa, sekä Jämsän Hopsussa ja kirkonkylässä yhden suvun kautta. Sarjan avaava Perhoseni Suruvaippa kertoo 24-vuotiaana tuberkuloosiin kuolleen Elli Savosen tarinan. Sitä seuraavat Pitää olla ihmisiksi!, Pulasta huolimatta, Puun ja kuoren välissä, Tavalla tai toisella ja Leivän syrjään seuraavat sen jälkeen Ellin tyttären vaiheita 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Sarja pohjautuu tositapahtumiin. Jämsänkoski-sarjaa julkaisee Aiha-kustannus.

 
 

TÄHÄN MENNESSÄ ILMESTYNEET

Kaunokirjallisuus.jpg

PERHOSENI SURUVAIPPA

PKV kansi.jpg

PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Pitää-olla-ihmisiksi-kansi.jpg

PITÄÄ OLLA IHMISIKSI!

Tavalla tai toisella kansi.jpg

TAVALLA TAI TOISELLA

Pulasta-huolimatta-kansi.jpg

PULASTA HUOLIMATTA

Leivän syrjään kansi.jpg

LEIVÄN SYRJÄÄN

 

JÄMSÄNKOSKI-SARJASTA SANOTTUA

Kiehtova kuvakudos, syvä kertomus

 

Aino Hagnerin kirja Pitää olla ihmisiksi on suuri pieni kirja, iso kertomus pienten ihmisten elämästä. Se ei ole vain aikalaisdokumentti ja lähihistorian tarkka kuvaus, vaan myös ajaton sielunmaailman avaus. Aivan lukijan huomaamatta yhteen kiertyvät niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnankin elämät kehityksineen ja merkityksineen.

 

En itse olisi voinut kaupunkilaistyttönä kuvitellakaan ahmivani yhdeltä istumalta kirjaa, jossa on yksityiskohtaisia kuvauksia rahkasammalesta, puukaupoista ja kaskenpoltosta, mutta niin vain kävi. Mikään kirjassa ei nimittäin ole liikaa. Elinympäristö kehystää ja määrittää elämän sisältöjä, Vienon lisäksi hänen läheisensä piirtyvät kokonaisiksi ihmisiksi. Maailman muutoksella on merkitystä maalaiskylien perukoita myöten.

 

Erityisen iloinen olen taitavasta ja luontevasta puheenparresta, joka on tuttu myös edellisestä kirjasta Perhoseni suruvaippa. Se tuo puhujansa autenttisena, mutta silti ymmärrettävänä lähelle lukijaa.

Hilkka Olkinuora
KIRJAILIJA, ROVASTI ja TOIMITTAJA

Luen Aino Hagnerin uusinta kirjaa, Leivän syrjässä. Kirja kuuluu Hagnerin Jämsänkoski-sarjaan, jossa hän kertoo äitinsä elämäntarinaa. Tarinaa kertomalla Aino on kasvattanut juuret omille tyttärilleen ja saanut itse elää pitkän, pitkän elämän. Kirjasarja on ollut mukavaa luettavaa kaikille jämsänkoskelaisille, koska Aino kuvaa tarkasti maisemia, ihmisiä ja koko tehdasyhteisöä.

 

Vieno kasvoi Ida-Valpuri (os. Löfqvist) ja Enssi Sellmanin hoidossa vaikeiden kotiolojensa takia. Minäkin liityn tähän samaan Löfqvistien sukuun. Ida-Valpuri oli Vihtori-papan sisko. Ida-Valpuri oli äitini kummitäti ja ehkä siitä syystä äiti hoiti Iitaa hänen viimeisinä kesinään 1964 ja 1965. Muutoin hän asui ja eli Vienon (Ainon) perheessä Valkeakoskella. Omaishoitajan roolia ei silloin tunnustettu, mutta ehkä äitini tarjosi Vienolle hetken levon, siitä raskaasta työstä Ida-Valpurin pääasiallisena hoitajana.

 

Minulle jäi muistoja niistä kesistä. Ida-Valpuri sairasti reumaa ja liikkuminen oli hankalaa. Siitä huolimatta hän asui meidän yläkerrassa. Sauna puolestaan oli kellarikerroksessa. ja Olin usein mukana, kun äiti vei hänelle ateriat huoneeseen. Muistan Ida-Valpurin harmaat, pitkät hiukset, jotka äiti letitti ja sitoi niskaan nutturalle muovisin hiusneuloin. Muistan katselleeni ulos yläkerran ikkunasta. Ikkunan edessä kasvoi silloin nuori mänty – se kasvaa siinä edelleen, mutta nyt se on taloa korkeampi. Päivät Ida vietti kai enimmäkseen vuoteessaan, lukien ja radiota kuunnellen. Kerran muistan hänen käyneen leikkimökissäni.

 

Aino Hagner on rohkea ja suoraselkäinen kertoessaan äitinsä elämästä. Elämä oli köyhää ja vaatimatonta, mutta surullisinta luettavaa ovat olleet ne luvut, joissa Aino kertoo Vienon, oman äitinsä, kaltoinkohtelusta. Ainolla ei ole tarvetta kiillottaa muistojaan. Hän kertoo rohkeasti myös Vienon koulunkäyntivaikeuksista ja huonosta itsetunnosta. Ehkä juuri tämä Vienon selviytymistarina on tehnyt tyttärestä erityisen rohkean.

 

Aino liittää mukavasti maailman tapahtumat yksittäisten ihmisten arkeen. Tosiasiat hän on löytänyt arkistoista, kirjoista ja lehdistä.  Arjen kuvaukset taas ovat syntyneet kuulluista tarinoista ja mielikuvituksesta. Lukiessa olen miettinyt, millainen taktiikka Ainolla onkaan, näiden ideoiden muistiinmerkitsemisessä. Kokonaisuus on ehyt eikä hän toista samoja asioita moneen kertaan.

 

Jämsänkoski-sarjan kuudes kirja oli taas matka omille juurilleni. Kuljetan mielikuvissani omia vanhempiani samoja reittejä kuin Vieno. Ehkä he kohtasivat ohi mennen varaston nurkalla, Koski-Keskisen rannoilla tai matkalla Kyttälänmäkeen.

Anne Laimio
SOSIONOMI, TYÖNOHJAAJA ja KIRJALLISUUSTERAPIAOHJAAJA

Aino Hagnerin romaanit perustuvat todellisiin tapahtumiin Suomen historian alkuvuosikymmenillä. Päähenkilön ja suvun elämä on kiedottu kiinnostavasti paikallishistoriaan valtakunnallisia kehityskulkuja unohtamatta. Hagner osaa taitavasti punoa romaanimuotoon sukuhistoriaa ja historiaa niin, että juoni vie mennessään myös suvun ulkopuolisen lukijan.

Hannu Ahlstedt
JÄMSÄNKOSKEN KOTISEUTUYHDISTYKSEN PUHEENJOHTAJA

Kirjailija kuvaa aidosti ja hyvin, miten tunteet, piilossakin olevat, vaikuttavat ihmisen toiminnassa. Tunnejännite ja -ilmapiiri vievät mukanaan lukijaa ja seuraavat häntä vielä lukukokemuksen jälkeenkin. Kirja on myös mielenkiintoista ja taitavaa ajan kuvausta.

Raija Antikainen
PSYKOLOGI

 

Aino Hagner

aino2.jpg

Kuva: Aki Mäkivirta

Aino Hagner on eläkkeellä oleva erityisopettaja ja sukututkija, jonka sukujuuret ovat osin Jämsän seudulla. Kipinän sukunsa tarinan kertomiseen ja sitä kautta myös Jämsänkosken historian tarkasteluun Aino Hagner sai Tampereen työväenopiston luovan kirjoittamisen kursseilla, Tiina Laanisen ohjauksessa. Tukea tekstiensä muokkaamiseen ja niiden julkaisemiseen 

hän on saanut paitsi kirjoittajavertaisryhmältään Muurahaisilta myös kirjailija Anneli Kannolta. Tämän hieno tapa valottaa Suomen historiaa yksilön kautta valoi uskoa siihen, että oma tarina oli kertomisen arvoinen.

Aino Hagner asuu Tampereen Ruotulassa rintamamiestaloa yhdessä teollisuuden historiaa popularisoivan miehensä kanssa.

 
 

TULEVAT KIRJAESITTELYT

ti 22.3. klo 14

Messukylän kirjasto

Hintsankatu 1, Tampere

SAATAVILLA

Kirjoja on myynnissä:

Pasicopy, Talvialantie 4​, Jämsä

Jämsänkoski-sarjan osia voi tilata myös suoraan kirjailijalta.

Niitä voi myös lainata seuraavista kirjastoista:

Jämsän kaupunginkirjasto

Petäjäveden kirjasto

Porin kaupunginkirjasto

Tampereen kaupunginkirjasto

Valkeakosken kaupunginkirjasto

Nokian kaupunginkirjasto

Kuhmoisten kirjasto